Flunssa ja liikunta

Kuumeinen ylähengitysteiden infektio on kurja kumppani kuntoilijalle, sillä siitä seuraa auttamatta tauko harjoitteluun. Sairaana treenaavien toppuuttelu ei ole turhanpäiväistä pelottelua vaan nöyryyttä äärimmäisen terveysriskin edessä.

Tutkimuksista tiedetään, että kohtuullinen ja säännöllinen liikunta ylläpitää hyvää vastustuskykyä ylähengitystiesairauksia vastaan. Jos ylähengitystietulehdus iskee, sen kesto on lyhyempi hyväkuntoisilla kuin huonokuntoisilla. Kilpaurheilijat tai himokuntoilijat rasittavat joskus itseään liikaa ja joutuvat ylikuntoon, joka myös altistaa erilaisille tulehduksille. Himokuntoilijoiden ja kilpaurheilijoiden on tärkeää pitää huoli siitä, että tiukkojen harjoitusjaksojen lomaan tulee riittävän pitkiä lepojaksoja. Tällöin annetaan elimistön palautua kunnolla ja harjoitellaan vähemmän.

Jälkitautiriskin kannalta ei ole merkitystä, aiheuttavatko infektion virukset vai bakteerit. Toipumiseen on suhtauduttava yhtä vakavasti. Parenemista ei voi liioin nopeuttaa oirelääkityksellä, vaikka olo saattaisi tuntuakin hieman paremmalta.

Flunssaoireet saattavat vaatia täydellistä lepoa: kuumeiselle, selkeästi väsyneelle ja kohonneen lepopulssin omaavalle lepo on välttämätöntä, jotta elimistön puolustusmekanismit voivat keskittyä saattamaan kehon kuntoon. Infektion aikana elimistö joutuu energiavarastoja kuluttavaan kataboliseen tilaan, samantapaiseen kuin ylikunnossa. Jos kropan ”rääkkäämistä” jatketaan sairaana, katabolia pahenee eikä elimistö voi keskittyä parantamaan itse itseään.

Salakavalat riskit

Fyysisen rasituksen riskit ovat suurimmillaan infektion alkupäivinä. Erityisesti sydän joutuu kovalle koetukselle. Malttamattomat kuntoilijat altistavat itsensä ylähengitysteiden infektion aikana treenatessaan myokardiitille eli sydänlihaksen tulehdukselle, jonka yleisin oire on rintakipu. Muita oireita ovat väsymys, rytmihäiriötuntemukset, hengenahdistus ja heikentynyt rasituksen sieto. Salakavala sydänlihastulehdus on pelätyin komplikaatio, sillä sen aiheuttama rytmihäiriö voi tappaa. Sairaana treenaminen on siis vaarallista, mutta myös turhaa, sillä kunto ei kasva infektion aikana.

Sairaana tai toipilaana aloitettu liikunta voi altistaa sydänlihastulehduksen lisäksi munuaistulehdukselle, mononukleoosin aiheuttamalle väsymysoireyhtymälle tai pernan suurentumiselle sekä jatkuvalle infektiokierteelle.

Liikunta flunssan jälkeen

Infektio-oireiden mentyä ohi on palattava varovaisesti takaisin kevyeen liikkumiseen. Urheilijoilla ja himoliikkujilla kevyen harjoittelun tulee kestää ainakin yhtä pitkään kuin sairauden oireilukin kesti. Kevyen liikunnan määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Alkuvaiheessa ei missään tapauksessa ole tarkoitus yrittää parantaa kuntoa tai kilpailla. Ylipäätään omaa kroppaansa kannattaa kuunnella. Harjoittelun tehon tulee nousta vähitellen eikä äkillisesti.

FLUNSSAPOTILAAN LIIKUNTASÄÄNNÖT

Jättäydy täydelliseen lepoon, kun sinulla on…

• kuumetta
• poikkeavaa väsymystä
• korkea leposyke

Vältä rehkimistä, kun….

• on infektion alkupäivät
• lihaksia särkee
• nielu on peitteinen

Toipilasaikana…

• pidä kolme kuumeetonta päivää ennen kuin aloitat kevyen harjoittelun
• harjoittele kevyesti vähintään yhtä monta päivää kuin olet ollut kuumeessa
• lihaksisto ei saa mennä maitohapoille
• väsymys ja lihaskipu ovat varoitusmerkkejä: aloita rauhallisesti

Lähteet: Fitness 2/05, Suomen Lääkärilehti 10/2008, www.mehilainen.fi , fysioterapeutti ja personal trainer Sirpa Antikainen.