Univaje ja sen seuraukset

Ihanaa! Nyt se on täällä taas. Suomen suvi ja valoisat, pitkät kesäyöt.
Tuntuu kuin kesän tulo toisi vuorokauteemme lisää tunteja ja nimenomaan valvottavia tunteja lisää. Valon lisääntyminen tuo tunteen unen määrän vähenemisestä ja yleensä – varsinkin säännölliseen vuorokausirytmiin tottuneelle voi yöunen vähentäminen tehdä viimeistään syksyllä melkoisen kepposen. Rytmin palauttaminen/korjaaminen tulee viemään aikaa ja vaatimaan kärsivällisyyttä.

Varmaan joka ikinen tietää, miltä tuntuu, kun kesälomalla sekaisin menneet unirytmit pitää taas ottaa kiinni työhön paluun koittaessa. Siinä hyvinkin voi vierähtää viikko tai kaksikin totutellessa loman jälkeen normaaliin ja totuttuun rytmiin. Valvotaan kesällä, mutta muistetaan myös nukkua. Ilma unta emme pärjää suloisena suvenakaan.

Uni on ihmiselle välttämätöntä. Unen aikana aivot järjestelevät päivän tapahtumia ja tallentavat ne muistiin. Uni auttaa toipumaan päivän rasituksista ja valmistaa uuteen päivään. Unen aikana elimistömme korjaa ja rakentaa itseään. Uni on välttämätöntä solujen uusiutumiselle, kuona-aineiden poistumiselle sekä hivenaineiden ja hormonien kiertokululle. Uni edistää myös oppimista.

Ihmisten unentarve on yksilöllistä. Tavallisimmin terve ihminen nukkuu keskimäärin 6-9 tuntia vuorokaudessa. Muutama lyhyeksi jäänyt yö ei ole haitallista.

Muutaman vuorokauden aikana kertynyt univaje korjaantuu helposti nukkumalla vähän kauemmin, kun siihen on tilaisuus. Jatkuva unen puute näkyy suorituskyvyn laskuna, oppimistuloksien heikkenemisenä, keskittymiskyvyn alenemisena ja rauhattomuuden lisääntymisenä. Univajeinen aloittaa yleensä päivänsä valmiiksi väsyneenä ja ärtyneenä. Vaje voi myös alentaa oppimiskykyä, keskittymiskykyä sekä huomiokykyä. Näin univaje näkyy paitsi omassa olossa, myös työssä ja liikenteessä. Jos on tapana pitkään jatkaa päivää yöunesta lainatuilla tunneilla, voivat seuraukset yllättää ikävästi. Univajeesta kärsivä joutuu esimerkiksi liikenneonnettomuuteen kaksi kertaa useammin kuin hyvin nukkuva. Tämä johtuu unenpuutteen aiheuttamasta havaintokyvyn heikkenemisestä. Muistetaanpa vielä tärkeä seikka: yksi valvottu yö vastaa noin promillen humalaa.

Nautitaan kesäöistä, seurustellaan ja valvotaan, mutta ”arjen” koittaessa yritetään taas ottaa rytmeistä kiinni.
 

Tässä muutama vinkki jotta pääsisimme takaisin kiinni hyvään yöuneen:
- Liiku kevyesti 2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa
Liikunta saa veren kiertämään ja lihakset rentoutumaan. Tämä taas auttaa nukahtamaan. Liikkumattomuus puolestaan lisää väsymyksen tunnetta, mutta ei paranna unen tuloa.
- Sauno, kylve tai käy suihkussa illalla.
- Kuuntele rauhoittavaa musiikkia tai lue (ei liian jännittävää kirjaa…).
- Pyri menemään nukkumaan ja herää mahdollisuuksien mukaan aina samaan aikaan. Säännöllinen vuorokausirytmi parantaa unta.
- Huolehdi, että ulkoiset edellytykset ovat kunnossa; huoneen tulee olla meluton ja pimeä, huoneilma raikas. Sängyn, patjan ja tyynyn tulee olla selkää hyvin tukevia. Vuodevaatteet puhtaita, lämpimiä ja hengittäviä.
- Vältä raskasta liikuntaa illalla ennen nukahtamista.
- Tupakointi, oleskelu tupakansavussa ja runsas alkoholinkäyttö huonontavat unen laatua.
- Tunne-elämän kuohunta vaikeuttaa nukahtamista. Yritä siis selkeyttää ajatukset ja ajaa hetkeksi pois negatiiviset tuntemukset.
- Nukkumista ei pidä yrittää väkisin. Mene sänkyyn vasta, kun väsyttää.
- Nälkäisenä tai ylensyöneenä ei kannata yrittää unta.

Nautitaan yöttömistä öistä, mutta muistetaan että unta ei voi kerätä varastoon. Hyvinvoinnin tunne riippuu siitä, tunnemmeko itsemme virkeiksi ja levänneiksi herätessämme aamulla

Lähteet; www2.edu.fi/duunioppi, Sedonium nettisivut, Personal Trainer Ritva Tanskanen ,Liikuntakeskus Hukka, www.yourlife.fi/uni.