Mielen liikuntaa

Mielenterveyden haasteet ovat nykypäivän nopeasti kasvava ongelma. Yhä enemmän ihmiset menevät kauemmaksi siitä, mikä on meille normaalia ja evoluution myötä ihmislajille ominaista. Arki on täynnä kiirettä, suorittamista ja erilaisia ärsykkeitä aamusta iltaan. Olemme jopa ajautuneet tilaan, jossa koko ajan pitää tapahtua jotain tai muuten tylsistymme. Se hetki kun vain voisimme olla ja nauttia hetkestä, kaivamme puhelimen käteen ja jatkamme aistiemme kuormittamista. Sykimme tiedostamatta koko ajan tilanteesta toiseen ja olematta hetkeäkään itsellemme läsnä. 

Sen lisäksi että arki on psyykkisesti monella tapaa kuormittavaa niin fyysinen kuormitus tai pikemminkin fyysinen kuormittamattomuus asettaa meidän fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille valtavia haasteita. Se että liikumme nykypäivänä koko ajan yhä vähemmän, on kaukana siitä mihin meidän kehomme on suunniteltu. Aivomme ja kehomme tarvitsee säännöllistä liikuntaa voidaksemme niin fyysisesti kuin psyykkisesti hyvin. 

Stressin ja palautumisen tasapaino

Stressiä on mahdotonta välttää ja sopivassa määrin se on meille hyväksi. Se pitää meidät toimintakykyisinä, virkeänä ja auttaa selviytymään arkisista haasteista. Ongelmaksi stressi muodostuu siinä vaiheessa, kun stressi pitkittyy ja päivät ovat selviytymistaistelua päivästä toiseen kiireisen ja paineisen arjen keskellä, ilman palauttavia hetkiä ja riittäviä yöunia. 

Sen sijaan että pyrimme pääsemään stressistä eroon, meidän tulisi tunnistaa omat voimavarat ja liiallisen stressin taustalla olevat syyt sekä pyrkiä poistamaan tai vähentämään stressitekijöitä sekä hyödyntämään itselle sopivia stressinhallintakeinoja, kuten luonnossa liikkumista tai mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoituksia. Kun stressi ei pääse pitkittymään, on sen säätely myös huomattavasti helpompaa. Tärkeintä on siis löytää tasapaino stressin ja palautumisen välille. 

Stressinhallinnalla kohti parempaa terveyttä

Liiallinen ja pitkään jatkunut stressi heikentää elimistön immuunipuolustusta kiihdyttäen elimistön erilaisia tulehduksellisia prosesseja ja voi näin ollen altistaa mm. erilaisille infektioille sekä altistaa masennukselle. Stressillä nähdään olevan yhteys myös useisiin somaattisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Liiallinen stressi häiritsee myös unta ja altistaa huonoille elintavoille, jotka osaltaan voivat vaikuttavat erilaisten sairauksien syntyyn.

Liikunnalla on todettu olevan yhteys niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen vaikuttaen psyykkisten prosessien, hermoston ja immuunijärjestelmän yhteistoiminnan kautta sairauksien syntyyn. Liikunta vähentää mm. kroonista inflammaatiota eli elimistön tulehdusta, mikä voi olla myös psyykkisen huonovointisuuden taustalla. Tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset henkilöt ovatkin tyytyväisempiä elämäänsä ja heillä on parempi stressinhallintakyky kuin vähän liikunta harrastavilla. Säännöllistä liikuntaa harrastavat ja terveellisiä elämäntapoja noudattavat voivat myös kokonaisvaltaisesti paremmin ja heillä on pienempi riski useiden sairauksien syntymiselle. On tärkeää silti huomioida, että liiallinen ja liian kuormittava liikunta voi myös heikentää voimavaroja  ja mielenterveyttä sekä lisätä sairastuvuusriskiä, mikäli liikunta ylittää toistuvasti henkilön voimavarat. 

Liikuntaa kehoa kuunnellen

Tutkimustiedon mukaan fyysinen aktiivisuus on tehokas, turvallinen ja edullinen tapa hoitaa ja ehkäistä useita mielenterveyden ongelmia sekä lievittää stressiä. Viime aikaiset tutkimukset ovat antaneet myös vahvaa näyttöä siitä, että erilaiset syvähengitys, rentoutumiskeinot ja mindfulness harjoitukset auttavat hallitsemaan stressiä ja aktivoimaan parasympaattista hermostoa eli ns. palauttavaa hermoston osaa. 

Erilaiset rauhalliset ja kehoa huoltavat lajit kuten jooga ja venyttely ovat hyviä keinoja rauhoittamaan mieltä ja lievittämään stressiä. Lisäksi osassa kehonhuoltolajeissa, kuten joogassa hyödynnetään tietoisen läsnäolon harjoituksia, jolloin harjoitus voi toimia sekä kevyenä fyysisenä aktiviteettinä, että mieltä rauhoittavana mindfulness -harjoituksena. 

Kohtuukuormitteisen liikunnan avulla pystyy parantamaan stressinhallintakykyä kunnon kehittymisen myötä. Tällöin kuormittava liikunta aiheuttaa elimistölle fyysisen stressireaktion, jolloin hormonaaliset muutokset ohjaavat kehoa sopeutumaan ja mukautumaan rasitukseen eli rasituksen sieto kasvaa, kun kunto kohenee. Näin liikunnan aiheuttama fyysinen stressi parantaa aivojen kykyä sopeutua myös muihin elämän ja arjen stressitekijöihin kuten psyykkiseen stressiin. 

Liikuntavalintoja tehdessään on tärkeää huomioida arjen muut kuormitustekijät. Mikäli yöunet ovat jääneet lyhyeksi ja työpäivä on ollut kiireinen ilman selkeitä taukoja, on voimavarat ja lähtökohdat kuormittavalle liikunnalle heikot, eikä kovatehoinen liikunta tällöin useinkaan edesauta palautumista ja kunnon kehittymistä. Kovan paineen ja stressikuorman alla rauhallinen liikunta kuten metsäkävely tai kehonhuolto toimii usein paremmin, laskee kierroksia, vähentää stressiä ja palauttaa näin voimavaroja. Kun stressi ja palautuminen ovat tasapainossa, on kuormittava liikunta kehittävää ja parantaa näin stressinhallintaa. On siis tärkeää tunnistaa minkälainen liikunta missäkin hetkessä palvelee hyvinvointia ja stressinhallintaa parhaiten. Liikunnan suhteen enempi ei siis ole aina parempi, vaan kehoa kuunnellen ja kunnioittaen tehdyt valinnat johtavat parempaan stressinhallintaan ja terveyteen.